Suomen Ratsastajainliiton jäsenyhdistysten edustajat kokoontuivat sunnuntaina sääntömääräiseen syyskokoukseen Helsinkiin. Kokouksessa käytiin hallitusvaalit ja hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2014 sekä palkittiin ansioituneita.
Vuosi 2014 on ratsastuskoululaisen teemavuosi, jolloin nostetaan esille lajin vankkaa harrastetoimintaa, lasten ja nuorten liikkumista sekä ratsastusalan yrittäjyyttä.
Ensi vuoden budjetti on 4,024 miljoonaa euroa ja talousarvio on laadittu 100.000 euroa alijäämäiseksi, eli saman verran kuin on varauduttu maksamaan osallistumisesta MM-kilpailuihin. Alijäämää on ennakoitu keräämällä aiempina vuosina likviditeettipuskuri.
Syyskokous hyväksyi hallituksen esityksestä, että junioreiden jäsenmaksu korotetaan jatkossa kolmella eurolla ja senioreiden jäsenmaksu viidellä eurolla. Taustalla on, että LähiTapiola nostaa henkilöjäsenten vakuutusmaksua neljällä eurolla vuonna 2014, jolloin samalla myös vakuutusehdot paranevat. Hyvä vakuutusturva on Ratsastajainliiton tärkeä jäsenetu mm. Hippos-lehden ohella.
Vuoteen 2020 tähtäävän uuden strategian valmistelu on käynnissä. Sitä valmistellaan neljässä ryhmässä: huippu-urheilu, kansallinen urheilu, harraste¬toiminta ja viestintä. Strategian periaatteet esiteltiin syyskokoukselle 2013 ja kokonaisstrategia valmistuu vuoden 2014 aikana. Ratsastajainliiton organisaatiota on täsmennetty vuoden 2013 aikana. Hyvä hallintotapa -projekti saatiin päätökseen. Uudessa organisaatiossa keskeiseen asemaan on nostettu alueet ja niiden kautta seurat sekä lajikomiteat.
Osana harrastetoiminnan strategiatyön käytännön toteutusta käynnistetään nuorisotoiminnan pilottihanke, jonka tavoitteena on saada syrjäytyneitä lapsia ja nuoria mukaan lajin pariin. Seurakehittäminen ja seurakehittäjien tarjoamat kehityskäynnit ovat konkreettinen liiton tarjoama jäsenetu seuroille. Ratsastajainliiton jäsentallikriteereitä on päivitetty ja ne astuvat voimaan ensi vuonna, samalla kehitetään yrittäjien palveluja. Ratsastuskoululaisen vuosi -teemaa hyödynnetään harrasteratsastajan polun jalkauttamisella käytäntöön, ajatuksena antaa yksi työväline lisää kehittymiseen tuntiratsastajana.
MM-kisavuosi ja kansainvälisyyttä kotimaassa
Ratsastuksen maailmanmestaruuskilpailut järjestetään kahdeksassa lajissa Normandiassa Ranskassa elo-syyskuun vaihteessa. Tavoitteena on lähettää paikalle joukkueet este-, koulu-, lännen- ja vammaisratsastuksessa sekä henkilökohtainen edustus kenttä- ja matkaratsastuksessa. Olympialajeissa MM-kilpailut ovat ensimmäinen karsintamahdollisuus Rion olympialaisten joukkuepaikkoihin. Valjakkoajossa hevosyksiköiden MM-kilpailut järjestetään syyskuussa Luhmühlenissä, Saksassa, ja myös sinne on tarkoitus lähettää joukkue.
Huippu-urheilun muut päätavoitteet ovat eri lajien Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa sekä menestymisessä este-, koulu- ja kenttäratsastuksen Nations Cup -tasolla ja maailmancupeissa.
Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut ovat merkittävässä roolissa urheilijoiden kehittymisedellytysten ja lajin näkyvyyden kannalta. Tärkeimmät kansainväliset kilpailut Suomessa ovat esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu lokakuussa Helsingissä ja esteratsastuksen Nations Cup -kilpailu, joka järjestetään kolmen tähden tasolla Ypäjällä elokuussa, mikäli rahoitus järjestyy. Suomessa järjestetään kansainväliset kilpailut myös kenttä-, koulu-, matka- ja lännenratsastuksessa. Kansallisessa kilpailutoiminnassa ensi kesän tähtikisoja ovat olympialajien SM-kilpailut ja esteratsastuksen GP-sarja.
Kilpailutoiminnan tärkein projekti on 20 vuotta vanhan kilpailujärjestelmän uudistus. Myös seura- ja aluevalmennusjärjestelmien kehittäminen ja urheilijakohtainen urasuunnittelu ovat toiminnan keskiössä. Tähän prosessiin kuuluu vuonna 2013 aloitettu Talent-ohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa perusasioiden laadukas opettaminen varhaisessa vaiheessa, seuravalmennuksen aktivointi ja seuranta sekä menestysedellytyksiä omaavien uusien ratsastajien nousujohteinen kehitys.
Nyholm, Linna ja Örndahl hallitukseen
Syyskokouksen henkilövaaleissa valittiin liiton hallitukseen kaksi hallituksen jäsentä kolmivuotiskaudelle ja yksi jäsen yksivuotiskaudelle. Erovuoroisia jäseniä olivat Tomi Kaleva ja Antti Linna, jotka molemmat lähtivät ehdolle. Lisäksi Tomas Stenius ilmoitti jättävänsä hallituksen luottamustehtävät, ja hänen tilalleen valittiin yksi jäsen yksivuotiskaudelle. Kolmeen avoimeen hallituspaikkaan oli ehdolla neljä kandidaattia.
Eniten vaalissa sai ääniä ja kolmivuotiskaudelle valittiin vaasalainen kauppatieteiden maisteri, yrittäjä Carina Nyholm. Hänellä on hevosurheilusta laaja tuntemus harrastajana ja kilpailijana, hevosten omistajana, ratsastuskouluyrittäjänä sekä aktiivisena toimijana järjestöissä. Nyholm on toiminut ratsastusurheilun edistäjänä sekä Vaasan että koko Pohjanmaan alueella. Hän on ollut Pohjanmaan aluejaoston puheenjohtajana kahdeksan vuotta. Nyholm on menestynyt myös yrittäjänä, ja Oy CS-Trans Ab palkittiin vuonna 2004 valtakunnallisella kuljetusyrittäjäpalkinnolla.
Salolainen oikeustieteen maisteri, asianajaja Antti Linna valittiin toiseksi suurimmalla äänipotilla jatkamaan kolmivuotiskaudelle. Linnalla on monipuolinen kokemus ratsastuksen parissa. Hän on ratsastanut ja kilpaillut lapsesta asti, nykyään hän myös valmentaa. Linna toimii talliyrittäjänä Salossa sijaitsevassa ratsastuskeskus Talli Linnassa. Linna on ansioitunut myös kilpailujärjestäjänä GP-tason Salo Horse Show'n luojana ja kilpailunjohtajana. Hän toimii myös Helsinki International UB Horse Show´n urheilujohtajana.
Yksivuotiskaudelle valittiin espoolainen oikeustieteen kandidaatti, vanhempi lakimies Johanna Örndahl. Hän on toiminut vuosia Cool Riders ry:n aktiivisena jäsenenä ja hallituksen jäsenenä sekä neljä viime vuotta puheenjohtajana. Örndahl on lajissa sisällä harraste- ja kilparatsastajana sekä hevosenomistajana. Liike-elämän asiantuntemuksensa perusteella hän tuo hallitukseen myös vahvaa kokemusta talous- ja rahoitusasioissa.
Uudessa hallituksen kokoonpanossa on ensi kertaa historiassa naisenemmistö. Tammikuun alusta alkaen hallituksessa istuvat nyt valittujen ohella puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen, varapuheenjohtaja Laura Airaksinen, Marjukka Manninen ja Osmo Metsälä.
Tiedote: SRL